Etelä-Pohjanmaa on maakunta, joka elää vahvasti kylissä. Elinkeinorakenteen muutos ja palvelujen etääntyminen ovat kasvattaneet tarvetta kylien uudistumiseen niin, että ne voivat vastata haasteisiin, sopeuttaa joustavasti toimintaansa ja keksiä uusia toimintamalleja muuttuvissa olosuhteissa. Ketterät kylät kehittyvät!
Kylille-hankkeen avulla on tehty kesäkuusta 2015 vuoden 2023 loppuun saakka koko maakunnan kattavaa työtä kylien aktivoimiseksi. Hanke on ottanut kylät haltuun ja kehittänyt niiden toimintaedellytyksiä. Teemoittainen toimintamalli on tuonut työhön syvyyttä ja monipuolisuutta.
Nyt on tarkoitus pilotoida tulevaisuuden teemoja entistäkin syvällisemmin:
Tulevaisuuden kylä
Tulevaisuuden kylä 2.0-hankkeen kaikille avoin aloitustilaisuus pidettiin ystävänpäivänä Seinäjoella. TIlaisuuteen osallistui yli 70 henkilöä yli 30 kylästä Etelä-Pohjanmaan alueelta
Hankkeeseen on vielä mahdollisuus päästä mukaan. Teemakohtaiset työpajat käynnistyvät huhti-toukokuussa:
-
Digitaalisuus ma 29.4. klo 18 Kurikka, Luovan Ns (Seuratie 3)
-
Energia ma 6.5. klo 18 Alavus, kylätalo Hukkatupa Sydänmaa (Hukkalantie 292)
-
Imago ma 13.5. klo 18 Lapua, kulttuurikeskus Vanha Paukku, Alajokisali (Vanhan Paukun tie 1)’
Ilmoittaudu työpajoihin osoitteessa bit.ly/TKpajat
tai ota yhteyttä oman alueesi yhdyshenkilöön:
Leader Suupohja Tuija Takamäki
tuija.takamaki (at) leadersuupohja.fi, p. 040 7055 801
Leader Kuudestaan Jaana Sippola
jaana.sippola (at) kuudestaan.net, p. 040 571 0184
Leader Liiveri Anne Palohuhta
anne.palohuhta (at) liiveri.net, p. 050 551 0797
Leader Aisapari Päivi Kultalahti
paivi.kultalahti (at) aisapari.net, p. 0400 239 359
Teemat
Energiakylät – Kylä voi tavoitella omavaraisuutta ja kestävyyttä esimerkiksi energiakartoitusten ja uusiutuvan energian kautta. Kylä voi kartoittaa ja hyödyntää uusiutuvan energian mahdollisuuksia, vähentää jätettä, vahvistaa kiertotaloutta ja kierrätystä, suosia paikallista tuotantoa ja testata uusia energiateknologioita. Kylä voi myös suunnitella kestävän kulutuksen koulutuksia ja yhteisöprojekteja.
Digitaalisten palvelujen kylät – Digitaalisuus tuo maailman jokaiseen kotiin. Kylä voi kehittää omia digitaalisia palvelujaan, hyödyntää terveyspalveluita sähköisesti tai luoda yhteisöllisiä digitaalisia alustoja. Kylä voi myös edistää asukkaiden digitaalista osaamista ja yhdistää sitä arjen sujuvuuteen.
Imagokylät – Luodaan kylistä tarinoita, jotka kutsuvat ja inspiroivat. Kylä voi luoda vahvan brändin ja identiteetin, joka tekee kylästä houkuttelevan. Kylä voi muotoilla visuaalista identiteettiä, toteuttaa markkinointikampanjoita, järjestää yhteisöllisiä tapahtumia ja vahvistaa digitaalista näkyvyyttä.
Jokaiseen teemaan otetaan kuusi kylää tai kyläryhmää kehittämään ja pilotoimaan uusia toimintamalleja. Ideoita viedään eteenpäin kunkin alan asiantuntijoiden avulla.
– Teemaryhmissä kokeillaan rohkeasti uusia toimintamalleja, joista parhaat levitetään laajemmin inspiraatioksi ja hyödyksi muille, sanoo kehittämissuunnittelija Tuija Takamäki hanketta hallinnoivasta Leader Suupohjasta.
– Meillä on tavoitteena luoda monta mallikylää, joissa älykkäät ratkaisut, yhteisöllisyys ja vahva identiteetti ovat osa kylien elämää!
Pitkäjänteistä kehittämistä
Kylille-hankejatkumo on merkinnyt pitkäjänteistä kehittämistä: kunta ja laajemmin ajateltuna koko maakunta on kyliensä yhteenliittymä. Kylä- ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä lisäämällä vähennetään eroja harvaan asutun maaseudun ja keskustaajamien välillä, parannetaan maaseutuasumisen mahdollisuuksia ja lisätään kylien elinvoimaa.
Maaseudun kehittämisessä on merkittävässä asemassa koko kolmas sektori: kyläyhdistysten lisäksi toimenpiteet ja yhteistyöverkosto on ulotettu kaikkeen yhdistyskenttään. Hanke on tehnyt näkyväksi myös neljännen sektorin: kylien asukkaat, joita aktivoidaan osallistumaan ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Yhteisön hyvinvointi rakentuu hyvinvoivista yksilöistä.
Elinvoimainen maaseutu huomioi kylien vahvuudet ja erilaiset toimintaympäristöt. Osaava ja osallistava kylä käyttää hyödyksi kaikkien yksilöidensä osaamisen ja rakentaa kumppanuuksia myös kylärajojen yli. Kylissä luodaan hyviä käytäntöjä ja jaetaan niitä edelleen. Smart villages -verkoston kautta kehitetään yhteistyötä myös kansainvälisesti.
Kylille-hankkeilla on aktivoitu kyliä kehittämään toimintaansa ja käyttämään hyödyksi siihen tarjoutuvat mahdollisuudet. Hankkeella on lisätty maaseudun asukkaiden osallisuutta, osaamista, hyvinvointia ja turvallisuutta. Lisäksi on edistetty kiertotaloutta ja pyritty saamaan kylien kaikki vahvuudet hyötykäyttöön.
Kylille I keskittyi yhteisöllisyyteen ja palveluihin
Ensimmäistä Kylille-hanketta hallinnoi Leader Liiveri. Hankkeen toimenpiteet jaoteltiin kolmeen osa-alueeseen: yhteisöllisyys, palvelut ja viestintä. Hankkeessa vahvistettiin paikallisyhteisöjen suunnitelmallisuutta ja kylien identiteettiä, järjestettiin tempauksia, infokiertueita ja osallistuttiin teemapäiviin, esimerkiksi Avoimet kylät -päivään.
Palveluihin haettiin uusia ratkaisumalleja ja markkinoitiin kylien kokoontumistiloja. Lisäksi kehitettiin kylätesti kylien vahvuuksien esiintuomiseksi ja rakennettiin vaikuttavuuspuut toimenpiteiden toteutumisen seurantaan. Samaa mallia hyödynnettiin myös jatkohankkeiden suunnittelussa ja seurannassa.
Kylille II synnytti ryhmäkohtaiset teemat
Toista Kylille-hanketta hallinnoi Leader Kuudestaan. Uutena toimintamallina otettiin käyttöön ryhmäkohtaiset teemat: Leader Suupohja erikoistui digitaalisuuden edistämiseen, Kuudestaan kumppanuuteen ja kansalaisvaikuttamiseen, Liiveri kyläturvallisuuteen ja Aisapari luonnon ja kulttuurin mahdollisuuksien esiintuomiseen.
Kukin ryhmä perehtyi erityisesti oman teemansa kysymyksiin ja rakensi hyviä käytäntöjä muiden sovellettaviksi. Järjestettiin digikahviloita, kyläturvallisuuskiertueita sekä kehitettiin yhteistyötä kuntien ja viranomaistahojen kanssa monin eri tavoin. Lisäksi edistettiin luontoliikuntaa ja reittien rakentamista. Kulttuurikattilassa törmäytettiin alueella asuvia kansallisuuksia ja yhteistyötä tehtiin myös maan rajojen ulkopuolelle. Vinkkejä haettiin ja jaettiin niin webinaareissa, seminaareissa kuin opintomatkoillakin.
Kokonaisturvallisuus korostui kolmosessa
Teemoittaista toimintatapaa sovellettiin myös kolmoshankkeessa, jota hallinnoi Leader Aisapari.
Aisaparin erityisteemana oli ”osaava ja osallistava kylä” ja Suupohjan “hyvinvoivat kylät”. Liiverin teemana oli ”arjen turvaa kylille” ja Kuudestaan edisti kiertotaloutta ja kestävää kehitystä. Läpileikkaavina teemoina olivat digitaalisuus, kekseliäisyys ja kokeilut.
Jokainen ryhmä toteutti jälleen oman erityisteemansa lisäksi kaikkia muitakin teemoja ja paransi edelleen käytäntöjä. Tämä toimintamalli on todettu erinomaiseksi tavaksi viedä asioita eteenpäin – erikoistumisen vuoksi teemoissa päästään syvemmälle: hyviä käytäntöjä jakamalla ja jatkamalla päästään entistä pidemmälle uusien toimintamuotojen kehittämisessä.
Kylille III -hanke osui toteutukseltaan koronaepidemian ja maailman turvallisuustilanteen muutosten aikaan. Tämän vuoksi toimenpiteissä korostui erityisesti kyläturvallisuus ja omatoiminen varautuminen. Samalla tehtiin rohkeasti digiloikkaa, kun kumppanuuspöydät ja monet muutkin tilaisuudet jouduttiin järjestämään etänä. Sähköisistä sovelluksista tuli arkipäivän työkaluja.
Sähkön hintamuutokset toivat hankkeen toimenpiteisiin energiansäästöneuvonnan. Uuden jätelain myötä edistettiin muutakin kestävää kehitystä. Tempauksilla ja tiedotuksella vähennettiin kertakäyttökulutusta ja edistettiin lähiruuan käyttöä. Hävikkiruoka, ylimääräisen sadon jakaminen tai yhteinen hyödyntäminen voivat tuoda puhtia myös yhdistysten varainhankintaan. Kierrättää ja tuunata voi materiaalien ja luonnonvarojen lisäksi myös ideoita!
Hanke osallistui valtakunnalliseen turvallisuustapahtumaan yhteisellä osastolla Suomen Kylät ry:n kanssa.
Ylimaakunnallista kehittämistä
Yhteistä kehittämistä on tehty esimerkiksi kyläsuunnittelun, kumppanuuspöytien ja yhteisten tiedotuskampanjoiden kautta. Esimerkiksi kevään 2019 järjestömarkkinoille osallistui yli 300 yhteisöä ja yhdistystä, jotka esittelivät toimintojaan kahdeksalla paikkakunnalla yhden iltapäivän mittaisissa pop-up-tapahtumissa.
Mittava ponnistus oli myös valtakunnallisen Lokaali-tapahtuman työpaja-ja retkipäivien järjestäminen elokuussa 2019 Kauhavalla. Vastuutahona tapahtumassa oli Eteläpohjalaiset Kylät ry.
Koronakaudella keväällä 2021 tempaistiin järjestämällä yksitoista virtuaalista kumppanuuspöytää teemalla ”Järjestöystävällinen kunta”. Virtuaalisten pöytien äärelle saatiin aiheesta keskustelemaan kaikkiaan 500 osallistujaa. Samalla tulivat Teams-sovellus, Mentimeter ja virtuaaliset kokouskäytännöt tutuiksi.
Vetovoimatekijät hyötykäyttöön
Hankkeessa on kannustettu ottamaan kylän luontokohteet ja muut vetovoimatekijät hyötykäyttöön. Korona lisäsi entisestään paikallisten luontokohteiden suosiota. Niiden markkinoinnissa otettiin käyttöön esimerkiksi Outdooractive ja muita sähköisiä alustoja.
Kylille-hankkeen toimenpiteitä on tehty noin 200 kylällä. Hanke on lisännyt kylien, kylissä toimivien yhdistysten ja kuntien välistä yhteistyötä. Hankkeen teemoittainen toteutus en osoittautunut hyväksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi toteuttaa hanketta.
Teemojen aiheet olivat monipuoliset, mutta linkittyivät helposti yhteen. Esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät tilaisuudet edistivät myös kumppanuutta ja digitaalisuuden toimenpiteet edistivät myös turvallisuutta. Luonto ja kulttuuri -teeman toimenpiteet liittyivät kiinteästi digitaalisuuteen kuten turvallisuuteenkin.
Hanke on tavoittanut laaja-alaisesti erilaisia asukasryhmiä ja tietystä aiheesta kiinnostuneita ihmisiä. Hanke on lisännyt osaamista, osallisuutta ja hyvinvointia. Esimerkiksi digikahviloiden avulla seniorit saivat varmuutta digilaitteiden käyttöön, jonka seurauksena heidän elinpiirinsä laajeni, omatoiminen asioiden hoito lisääntyi ja kotona asumisen edellytykset kasvoivat.
Kumppanuutta on edistetty useilla eri rintamilla. Esimerkiksi turvallisuusasioissa muodostui pelastuslaitoksen, SPR:n ja Vapepan kanssa aivan uusia kumppanuuksia, jotka kantavat pidemmälläkin aikavälillä. Samoin kylien yhteistyötä edistetään hankkeilla jatkossakin.
Kylille III -hankkeen ohjausryhmä viimeisessä kokouksessaan joulukuussa 2023, takana vas. Reijo Hämäläinen, Aki Ollikkala, Lasse Anttila, Sinikka Koivumäki, Hanna-Leena Pihlajamäki ja Heikki Peräaho, edessä hankevetäjät vas. Tuija Takamäki, Jaana Sippola, Anne Palohuhta ja Päivi Kultalahti. Osa ohjausryhmästä osallistui kokoukseen etänä.